Täällä meidän cityssä vaunujen tai rattaiden kanssa kulkeva saa tehdä bussimatkansa ilmaseks. Onhan se toki ihan hieno juttu - lasta ei tartte jättää nököttään yksin rattaisiinsa eikä bussi joudu seisoon pitkiä aikoja, kun keskiovesta sisään nouseva vaunujengiläinen käy maksamassa matkansa. Eikä siin muutenkaan mitään valittamista oo, että saa reissata joutumatta maksamaan siitä senttiäkään.
Kanssamatkustajia me vaunujen kanssa reissaavat äidit varmaan ärsytetään ihan urakalla. Kyllä mua itteenikin vielä lapsettomana välillä ketutti ahtautua megakokosten vaunujen ohi tai kuunnella työpäivän päälle viel rattoisat puoli tuntia kakaroiden karjumista.
No, nykyään noi asiat ei enää niinkään ärsytä - vaunut nyt vaan sattuu oleen isot ja niiden kans on välillä pakko matkustaa, ja jos lasta kiukuttaa, niin paha siinä liikkuvassa bussissa on mitään ihmeitä sen hiljentämiseks tehdä (thank god meidän Nicojessica on yleensä kiltisti hiljaa).
Mut vaikka ite kuulunkin tähän rasittavaan porukkaan, joka törkeesti vie kaiken tilan bussin keskiosasta, ni kyllä muakin muutama asia kanssasisarissa välillä ottaa aivoon.
Okei, joku on päättäny että kärryjen kans saa matkata ilmaseks, mut joku raja siinäkin sentään pitäs olla, et minkä ikäsiä (tai kokosia) lapsia niihin rattaisiin survotaan! Välillä näkee jotain lähemmäs kouluikäsiä, joiden varpaat viistää maata kun ne on vääntäytyny epämukavasti ihan liian pieniin sateenvarjorattaisiin. Naamasta näkee, että ne haluais mieluummin kävellä ite ja istua bussin penkillä niinku muutkin ihmiset, mutta kun sit äiti joutus maksamaan omasta matkastaan ja sehän nyt ei kerta kaikkiaan käy!
Toinen ryhmä on sitte nää äidit, jotka jättää vaunut parkkiin ja menee ite istuun johonkin ihan muualle, vaikka liikennelaitoksen sääntökirjassakin selkeesti sanotaan, että vaunujen kanssa matkustava vastaa siitä, että ne kärryt pysyy turvallisesti paikallaan matkan ajan. Vaikka äkkiäkös sieltä bussin toisesta päästä hyökkää hätiin, jos vaunujen jarrut kaarteessa pettää...
Tähän porukkaan voi kaiketi lukea nekin, jotka tulee bussiin rattaiden kanssa, mutta sekä äiti että lapsi lähtee penkille istuun, ja tyhjät rattaat sitte vie siinä tilaa ja äiti ja lapsi vuorostaan vie kaks paikkaa, jotka kuuluis ennemminkin maksaville matkustajille.
Kolmanteen ryhmään kuuluvat on kuitenkin ehkä niitä kaikkein rasittavimpia ja törkeimpiä saatujen etujen hyväksikäyttäjiä. Näihin kuuluu ne laiskat äidit, jotka ei viitti kävellä yhen tai kahen pysäkinvälin matkaa, kun kerta bussilla pääsee ilmaseks!
Okei, kyllähän tommonen parinsadan metrin automatka tulee tarpeeseen jos joutuu esim. kylmällä ilmalla kulkeen kipeen lapsen kanssa, mut kun syynä on silkka laiskuus, niin en ihan äkkiä keksi mitään ärsyttävämpää.
Siinä ne lyhyen matkan kulkijat sitten vie tilan sellasilta bussiin pyrkijöiltä, joilla ehkä oikeesti olis pitkä matka tai jotain tärkeitä asioita hoidettavana.
Just toissapäivänä samaan bussiin nousi rattaineen semmonen hyvinsyöneen kokonen mamma, joka sitten jäi parin pysäkin päästä pois. No, olihan siinä ilmasta kyytiä ainakin neljänsadan metrin edestä, mut eipähän tarvi ihmetellä, miksei ne raskauskilot vaan suostu katoamaan, vaikka synnytyksestä rupee oleen jo lähemmäs neljä vuotta aikaa!
Niin. Pointtina mulla nyt tässä oli lähinnä se, että vaikka jotain saakin ilmaseks, ni ei sitä pakko oo väkisin ja käytöstavat täysin unohtaen päästä hyödyntään. Ei tee ollenkaan pahaa äidille tai sille ihan mallikelposesti omin jaloin tepastelevalle lapselle, jos joskus vaikka koittas harjottaa vähän hyötyliikuntaakin. Tässäkin asiassa löytyy enemmän varaa ottaa toiset huomioon, sillä tavalla saadaan bussimatkoista paljon kivampia kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti